Ilja, 13 v., ruokahuoltoavustaja

 

Mä pelaan futista ja soitan pianoa, mutta tykkään talkoohommien välillä käydä katsomassa muutamien luokkakavereiden lentopallomatseja. Mun mamma Anna-Maija vastaa täällä ruokahuollosta, ja siitä mäkin sitten innostuin näistä talkoohommista. Mäkin olen hommissa täällä powercuppilaisten ruokalassa, ja hommani on olla autella kaikenlaisissa ruokalan tehtävissä, selvittää joidenkin tavaratäydennysten aikatauluja, neuvoa tarvittaessa joitakin uusia talkoolaisia ja vaikka etsiä jotain tavaroita täällä, jos niitä eimeinaa heti löytyä. Mun mammani sanoo mua paikan lisämuistiksi.

 

Ekaksi kun mietin niin mä voisin suositella tätä hommaa mun isoveljelle. Mutta tämä sopii kyllä kaikille mun ikäisille, joilla vaan on intoa ja kiinnostusta. Mietin, että tästä on ehkä hyötyä, kun etsii tulevaisuudessa kesätöitä, osaa sitten jo kaikenlaista, ja tietää vähän missä on itse hyvä ja mitä osaa. Täällä on myös kiva tutustua uusiin ihmisiin, ja voihan täältä saada uusia ystäviäkin. Mulle on myös tärkeätä, että me saadaan tällainen tapahtuma yhdessä aikaiseksi –on kiva olla mukana mahdollistamassa Power Cup kaikille näille harrastajille.

 

Sellainen mulla on jäänyt mieleen, että kun joku pyytää multa jotain, vaikka pientäkin asiaa, niin sitten kun olen sen osannut ratkaista, löytänyt vaikka jonkun vähän hukassa olleen tavaran tai täydentänyt jotain oikea-aikaisesti niin siitä auttamisesta on tullut ihan superhyvä olo. Se toinen on tyytyväinen, kun hän sai avun, ja mä olen itseeni tyytyväinen, kun olen osannut auttaa. Semmoisen mä olen näissä Power Cup -hommissa hoksannut.

 

 

Heidi, 72v.ja Hannele, 67 v., leidit ruokajakelusta

 

Sitte kouluaikoje ei oo tullu lentopallua flätkittyä, mutta kökkähän oomma aina valamihia, tärkiä sponsoroora oman kylän urheiluseuraa, ja kun on ollu elämänsä palaveluammatis niin täm on niin luannollista. Leheres, feisbookis ja eläkeläästen tilaisuures täst oli puhetta, ja siitä sitte ilimootimma ittemmä mukaha.

 

Riittävää kuntua tämä vaatii, kun mekin tuossa seisothan patojen ääres pitkät päivät, mutta ittehän siihen aikaan voi vaikuttaa. Ulospäinkääntynyt sopii olla, siinähän sitä opettaa seuraaville sukupolville tapoja. Näiltä aivan ihanilta lapsilta ja nuarilta saa niin palio, voi tätä ilon ja ystävällisyyren määrää, kohteliataki ovat ku mikkä. Omalla esimerkillämmä toivomma antavamma näille Power Cup -asiakkaillemma ajatuksen talakootyän sopivuuresta kaikille, asiat eivät vaan tuu naps ja kops, jos ei oo tekijöötä.

 

Hommat on täällä hyväs oortningis. Perehrytys on viimeesen päälle ja aina passaa kysyä, jos jotaki on. Saa ruuat ja kaffit. Ruaka on saanu palio kiitosta –periantaina oli esimerkiksi savuporokiusausta punajuurisalaatin kera, ja niin me kyselthi muksuilta, että maalathanko huulet? Pilikettä pitää elämäs aina olla, ja ei oltaasi Härmäs, jos ei yritettääsi teherä kaikkia viimeesen päälle.

 

 

Kari, 72 v., järjestysmies

 

Voi-voi, vapaaehtoistyötä voin suositella ihan kaikille. Itse olen hommannut tuon järjestysmieskortin jo aikaa, ja muutenkin meidän Kortesjärven Nuorisoseuran porukalla ollaan aktiivisia tällä alueella. Puheenjohtajana vastaan seuran taloudestakin niin tästä saa seuratoimintakin vähän ansaittua. Meitä on täällä 8 nuorisoseuralaista.

 

Työt ovat Power Cupissa sujuneet mukavasti. Ensimmäisenä päivänä tietysti ovat toimintatavat hieman haussa, mutta nyt lauantaina meillä on jo mukavasti rutiinit, ja aamun käskynjaosta hommat pääsevät sujuvasti käyntiin. Tässä tapaa monenlaista porukkaa, mutta kuten kaikkialla niin joustavuudella ja ystävällisellä ja avoimella suhtautumisella ihmisiin ja tilanteisiin pärjää pitkälle.

 

Entisessä työpaikassani pelattiin puulaakilentopalloa, se oli mukavaa touhua. Minusta on todella mukava katsella tämän mittakaavan hienosti hoidettua touhua: voi vain arvailla kuinka paljon talkootunteja tämän tapahtuman eteen on tehty ja vielä tehdään. Ja mukana ollaan!

 

 

Kirjoittaja Katja Luoma